|
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin juhlapuhe Poliisimajalaiset ry:n 10-vuotisjuhlassa 13.7.2007
Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar Helsingin kaupungin puolesta minulla on ilo ja kunnia onnitella yhdistystä 10-vuotistaipaleen johdosta. Å Helsingfors stads vägnar har jag äran att gratulera föreningen för 10 framgångsrika år. Alkuun tällainen henkilökohtainen muistelus. Olen
nyt varhaisimman lapsuuteni tanhuvilla. |
|
|
tai nelivuotias kun isäni otti minut mukaansa tänne kesämaja-alueelle, missä hänellä oli hieroja. Hieroja oli rouva Ikonen, joka varmaan, näin hämärästi muistan, oli 1800-luvun puolella syntynyt ja 50-luvulla näytti ainakin lapsen silmin aika iäkkäältä rouvalta ja kesällä hän piti hierontaa jossain näissä mökeissä. Sitä en enää pysty muistamaan, missä kohtaa se mökki oli. Kesäkuisen illan hämyssä kävelin isän kanssa tänne ja seurasin hämmästyneenä, kun rouva Ikonen sitten hieroi hänen niskaansa ja hartioitansa. Hieronnan jälkeen palasimme Isollekaarelle. Mutta näin varhainen suhde minulla on tähän kesämaja-alueeseen. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on tapahtumassa suuria muutoksia lähivuosina. Olette varmaan lehdistöstä seuranneet, kuinka pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia ovat kovan yhteistyöyrityksen prosessissa. Eri kaupungit yrittävät yhdistää toimintoja mahdollisimman monella eri alueella. Itse olen puheenjohtajana työryhmässä, joka pyrkii saamaan aikaan pääkaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenneformaatin nykyisten Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja YTV:n sijaan. Ja voin jo tässä vaiheessa kertoa, että työ ei ole millään lailla helppoa eikä yksinkertaista. Toinen, yhtä suuri urakka on edessä kun ryhdytään luomaan yhteisiä maankäyttöperiaatteita. Tältä osin suurin ongelma on yhdyskuntarakenteen hajoaminen, siis se että ihmiset muuttavat yhä enemmän pois tästä vanhasta Helsingistä ympäristökuntiin Vantaalle, Espooseen, Sipooseen ja tarvittaessa vielä kauemmaksi Nurmijärvelle, Järvenpäähän, Tuusulaan ja yhä kauemmaksi ulkokehälle. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on varsin laaja. Viime viikolla katselin karttaa, johon oli merkitty ne prosentit ihmisiä, jotka kustakin kunnasta käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Mainittakoon, että muun muassa Sysmästä ja Virransalmelta käy yli 20 prosenttia työllisistä pääkaupunkiseudulla töissä, Nurmijärveltä 50 prosenttia. Yhdyskuntarakenteen hajoaminen on suurimpia uhkia, ei ainoastaan Suomen pääkaupunkiseudulla vaan myös kansainvälisesti, useimmissa muissakin Euroopan maissa metropoliseuduilla. Sielläkin on sillä tavalla, että ihmiset joilla on siihen varaa, muuttavat väljempiin ja vihreämpiin asuinolosuhteisiin itse kivikaupungin ulkopuolelle ja sama suuntaus on nähtävissä myös pääkaupunkiseudulla. Pyrkimyksenä on saada senkaltainen yhdyskuntarakenne aikaan, jossa mahdollisimman suuri osa uusista asuinalueista voitaisiin rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, nimenomaan raideliikenneyhteyksien varteen. Sillä estetään tätä kahden tai kolmen auton perheen liikennettä, kun useammalla autolla ajetaan tänne keskustaan tai muualle pääkaupunkiin naapurikunnista tai ulkokehältä. Mutta tällainen työ ei ole helppo. Tosin suuria edistysaskeleita on viimeisen muutaman vuoden aikana saatu aikaiseksi. Espoon kaupungin tekemä länsimetroratkaisu noin vuoden päivät sitten, viime vuoden syyskuussa, oli näistä ensimmäinen. Sillä on hyvin merkittävä rooli siinä, että Helsingin länsipuolelle saadaan asuntorakentamista nimenomaan raideliikenteen varteen. Toinen hyvin tärkeä päätös tehtiin juhannuksen jälkeisellä viikolla, kun tasavallan hallitus päätti liittää Sipoon kunnan lounaisosia Helsinkiin. Tosin paljon vähäisemmät alueet kuin mitä Helsingin kaupunginvaltuusto oli alun perin esittänyt, mutta joka tapauksessa. Tämä tulee vaikuttamaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamistyöhön lähivuosina. Tosin sekin päätös menee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ennen kuin asia etenee. Länsimetrosta puheen ollen, teitä varmasti kiinnostaa, mikä mahtaa olla länsimetron vaikutus tähän alueeseen. Olen kuullut, että jonkinlaista huolta on herättänyt se, että tulee kaksi uutta metroasemaa Lauttasaaren ostoskeskukseen ja todennäköisesti myöskin Koivusaareen, joka tästä melkein näkyykin. Se nyt ei ole mikään salaisuus, että metroasemien ympärille kannattaa asuntorakentamista esittää, jolloin se merkitsee että Koivusaareenkin tulee asuntorakentamista. Kaupunkisuunnittelu ei kuulu toimialaani vaan se on kollega Pekka Korpisen alaa, mutta otin nyt tätä tilaisuutta varten selvää, mitä vaikutuksia näillä suunnitelmilla mahtaa olla tälle teidän alueellenne. Mitään suunnitelmia tämän alueen käyttötarkoituksen muuttamiselle ei ole, joten teidän ei tarvitse pelätä massiivista kerrostalorakentamista tälle maja-alueelle. Rakentamissuunnitelmissa on Koivusaaren ympäristö. Alustavia suunnitelmia on ollut esimerkiksi myös siitä, pitäisikö moottoritie Länsiväylällä kattaa Myllykallion kohdalla, mutta siitä ei ole vielä päätöksiä olemassa. Joten rakas kaupunkimme, pääkaupunkiseutumme on muutosten kourissa. Tavoitteena on sen kaltainen pääkaupunkiseutu, jossa rakentaminen ja luonnonläheisyys voivat yhtä aikaa toteutua, jotta liikennettä ei tarvittaisi yhtään sen enempää kuin nytkään, etenkin nykyisin kun ilmastonmuutos on yhä selkeämmin tullut suureksi koko planeettaa ja ihmiskuntaa vakavimmin kohtaavista uhkista, kaikkien muiden globaalien koko ihmiskunnan yhteiskunnallisten ongelmien joukossa. Olen itse ollut nyt toista viikkoa lomalla. Minulla on pieni, vanha kalastajamökki Helsingin itäisimmässä saaressa tuossa Sipoota vasten, itse asiassa juuri Vuosaaren uuden sataman rakennustyömaan äärellä ja voin sitä venepaikastani ihailla. Sinne aion kohta palata. Yritän viettää kesälomaani siten, että pystyisin saamaan joitakin uusia näkökulmia, uusia ideoita työni hoitamiseen helsinkiläisten parhaaksi ja pääkaupunkimme parantamiseen. Minulla se tapahtuu lukemalla sekä myöskin kirjoittamalla. Toivon teille kaikille hyvää patterinlatausheinäkuuta ja hyvää lomaa teille, joilla loma on vielä edessä, niin että olemme latautuneet uusin voimin, kun sitten sorvin ääreen syksyllä palaamme. Toivon myöskin
kesämajayhdistykselle kaikkea hyvää tulevaisuudessa. Yhteistyö
kaupungin, siis käytännössä rakennusviraston, kanssa on
käsittääkseni sujunut ainakin kohtalaisesti, kuten äsken
rakennusviraston edustajalta kuulimme ja se jatkunee varmasti
tulevaisuudessa samoin. |